Minulla on seitsemän kuukauden ikäinen koiranpentu, joka on
luonnollisesti hyvin kiinnostunut kaikesta, johon ei saisi koskea.
Pentuni on melko hyvin oppinut jättämään lankarullani ja kutimeni
rauhaan...ennen tätä aamua.
Olin suihkussa ja kuulin koirani vinkuvan olohuoneessa (tai, no,
ainoassa huoneessani). Ihmettelin, mitä se mahtaa vinkua, koska yleensä
se vinkuu suihkun oven takana. Ja mikä ihana yllätys minua odottikaan!
Fanny-pentu seisoi keskellä lattiaa kietoutuneena omenanvihreään
lankaan, joka sattui olemaan Fifi-huivini lankaa. Keskeneräinen huivi
oli myös lattialla ilman puikkoja ja lankarullaa oli juoksutettu
kaikkien huonekalujeni ympäri.
Sain laskea muutaman kerran kymmeneen ja näytin varmasti siltä, että
jos olisin ollu sarjakuvasankari olisi pääni ympärillä salamoinut ja
pari pääkalloakin leijaillut. Pentu-raukka näytti kuitenkin niin
syylliseltä, että en voinut olla kauaa vihainen, koska se ensimmäistä
kertaa selvästikin tajusi tehneensä jotain väärin!
Minulla oli kuten aina aamulla niin kiire, etten ehtinyt tarkemmin
tarkastella tuhoja, mutta minkäs teet. Tämä ei ole koiranelämää vaan
koiranomistajan elämää!
tiistai, 7. helmikuu 2006
Kommentit